Interview with Journalisti: No niin tekee juttuja, joiden pitää kantaa myös viiden vuoden päästä
On the stone floor of an apartment building, in the inner city of Helsinki, there is a small office. There is room for a table, coat rack, three office chairs and a stack of cardboard boxes.This is where the monthly publication No niin is born. It is an English-language online magazine founded in 2021, dealing with contemporary art with a social touch. Well, it publishes essays, reviews and interviews, but also research articles and poems and short stories. Once a year, the contents are compiled into a magazine publication.
Kerrostalon kivijalassa, Helsingin kantakaupungissa on pikkuinen työhuone. Sinne mahtuu pöytä, naulakko, kolme työtuolia ja pino pahvilaatikoita.
Täällä syntyy kuukausittain ilmestyvä No niin. Se on vuonna 2021 perustettu, nykytaidetta yhteiskunnallisella otteella käsittelevä englanninkielinen verkkolehti. No niin julkaisee esseitä, arvioita ja haastatteluja, mutta myös tutkimusartikkeleja sekä runoja ja novelleja. Kerran vuodessa sisällöistä koostetaan aikakausjulkaisu.
Viime numerossa oli esimerkiksi nykytaiteilija Sasha Huberin ja italialaisen filosofi Emanuele Coccian haastattelut, mutta myös esseet Gazan tilanteesta ja transfobiasta Pakistanissa.
No niin-lehden perustajat ja päätoimittajat, Elham Rahmatija Vidha Saumya, halusivat luoda alustan kriittiselle keskustelulle. Tavoitteena on tehdä suomalaista taidekenttää kansainvälisemmäksi.
Rahmatia ja Saumyaa kyllästyttivät taidekentän ahtaat raamit: ei-valkoisten ihmisten odotetaan puhuvan vaikeuksistaan, olevan aktivisteja.
”Tuntuu, että taidekenttä on kiinnostunut sinusta vain, jos puhut siitä, miksi olet marginaalissa. En opiskellut taidetta puhuakseni taustastani, vaan koska halusin olla kuvataiteilija”, Rahmati sanoo.
_No niinin_tekijäjoukko on laaja ja monikulttuurinen. Se ei silti ole hanke, jossa ulkomaalaistaustaisille kirjoittajille ja taiteilijoille ”annetaan ääni”, tekijät korostavat. Se on paikka, jossa tekijät voivat käyttää heillä jo olevaa ääntä.
”Emme ole alusta, jolle poimitaan tekijöiksi ’heikkoja olentoja’, joita muut eivät huoli”, Saumya sanoo.
”Meitä kiinnostaa erityisesti, mikä kirjoittajia kiinnostaa. Saatamme lähestyä heitä joillakin ideoilla, mutta annamme heidän ottaa johdon käsiinsä. Haluamme myös tuottaa tekstejä, joilla on merkitystä vielä viidenkin vuoden päästä.”
No niin avaa toimintaansa poikkeuksellisen avoimesti. Verkkosivuilla on kerrottu, millaisia sopimuksia lehti tarjoaa tekijöille ja mihin rahaa on käytetty. Pikkuisen työtilan vuokra on vähän alle neljä sataa euroa, printtilehden juhliin ostettiin pahvimukeja kahdella kympillä.
Rahoituksensa No niin on saanut Koneen Säätiöltä, kahtena kahden vuoden apurahana, yhteensä noin 500 000 euroa. Toinen apurahakausi on päättymässä.
”Haluaisimme tietenkin jatkaa. Ei ole mitään järkeä rakentaa alustaa, kerätä suurta määrää lukijoita ja tekijöitä ja tuottaa sisältöjä, ja vain lopettaa. Se on resurssien hukkaamista”, Rahmati sanoo.
Tällä palstalla Journalisti pyytää ilmiantamaan loistavia alan tuotoksia. Viestiä vie seuraavaksi eteenpäin se, jonka työ esitellään palstalla.